Kajo

Kansi (c) Karin Niemi
Ihmissusimyyttejä käsittelevä Kajo jatkaa synkän romanttista tarinaa, jossa suurimpia petoja eivät ole vain hukat vaan ihmiset itse. Tapahtumien kärjistyessä turvallinen koulumaailma jää taakse ja urheilukentän valot korvautuvat korpimetsän hämärällä.

18-vuotias Inka Lavaste on onnistunut suojelemaan perhettään, mutta joutunut maksamaan valinnoistaan hirvittävän hinnan. Toukokuun hukkaterrorin tuhoisat tapahtumat varjostavat Kuurankeron pikkukaupunkia, eivätkä uudet täydenkuun yöt yhdessä kokemattoman teinihukan kanssa suju kivuttomasti. Pahinta kaikessa on epätietoisuus parhaan ystävän, Aaron Matsonin, kohtalosta. Voiko poika olla yhä hengissä? Kun lykantropian torjumiseen erikoistunut Jahti kiristää turvallisuussäännöksiään, ei Inka kykene enää pakenemaan tekojensa seurauksia. Alkaa taistelu ylivoimaa, petoksia ja täydenkuun kutsua vastaan. Kuinka voi valita puolensa sodassa, jossa osapuolet ovat toinen toistaan pahempia?

ISBN: 978-952-202-791-7
Ilmestyminen: 4/2017
Tilaa kirja kustantajan sivulta: Myllylahti
Saatavilla myös E-kirjana: Elisa Kirja
 
Lue ensimmäinen luku TÄSTÄ.

Kuva(c)Karin Niemi
Kirjan meriitit
"Kajon suurin arvo piilee siinä, että se muistuttaa lukijaa ihmiskunnan lähihistorian tapahtumista sen kummemmin osoittelematta. Fantasiamaisuudestaan huolimatta teos on hyvin ajankohtainen ja antaa paljon ajattelemisen aihetta. Kajo on totalitarismin vastainen kannanotto, joka vastustaa väkivallantekoja molemmin puolin."

"Ei hyvää päivää. Tämäkin kakkososa vetää vielä huikeammaksi kun ykkösosa. Hukkien matka järjestäytyneen yhteiskunnan reunamilla, eläin/ihmisoikeudet, kidutus, verimättö ja erilaiset rakkauden kehittelevät syvällisiäkin piirteitä rajanvedosta meidän ja muiden välillä. Ahmittava. Ihana." - Reetta Saine, kirjavinkkari

Kirjallisuuslehti Lumooja
"Nuorten aikuisten kuvaajana Pitkäkangas on mestari. Hän rakentaa psykologisesti tarkkanäköistä kuvausta ihmismielestä, ihmisten tavoista toimia, ajatusten ja julki lausuttujen sanojen ristiriidasta, unen ja toden suhteesta. On vähättelevää puhua pelkästään nuortenkirjasta. Kajo on teos, joka murtaa raja-aidat nuortenkirjojen ja aikuisten kirjojen välillä. Teos kertoo kyllä nuorista mutta tekee sen siinä määrin älykkäästi, että se tarjoaa pähkäiltävää myös vanhemmille ja kokeneemmille lukijoille."

Neverendingly
"Kirjoissa parhautta on, kun ne pääsevät lukijan mielen sisään niin että aiheuttavat monia eri tunteita. Kuura ja Kajo ovat molemmat tuoneet minulle monenlaisia fiiliksiä: paikoin hymyilyttää, välillä yllätyn täysin odottamattomista käänteistä ja jatkan lukemista hölmistyneenä, kun joskus taas muutama kyynel vierähtää silmäkulmasta."

Lukijan roolissa
"Jos Kuura on sinulta vielä lukematta, suosittelen tarttumaan siihen viimeistään nyt, koska Kajo ei todellakaan jätä kylmäksi. Se lisää kierroksia eikä vauhdin hurmalle näy loppua! Joskus kuulee sanottavan, että jatko-osa on huonompi kuin aloitusosa. Nyt niin ei ole, nimittäin mielestäni Kajo on jonkin verran jopa parempi kuin Kuura."

Kirjamaailma
"Kajo on hienosti koottu, toimintarikas ja siten koukuttava jatko-osa Kuuralle ja täytyy sanoa, että pidin lukemastani enemmän kuin Kuurassa. Elina Pitkäkangas on säilyttänyt tummanpuhuvan otteensa ja tarjosi juoneen enemmän tapahtumia uusine hirvittävine käänteineen enkä voinut olla tuntematta sitä jännitettä mikä huokui kirjasta.  Kajossa kamppailtiin selviytymisestä kahta kauhiammin ja se jätti janoamaan lisää." 

Sivujen välissä
"Olen sijoittanut ehkä hieman liian paljon tunteita tämän kirjan lukemiseen, sillä vaikka siitä on kulunut jo kohta kaksi kuukautta, en edelleenkään ole päässyt yli kaikista suurimmista tapahtumista. -- Sarjan kolmannen osan julkaisuun on vielä piiiitkä aika, ja siihen saakka pitäisi pysyä jotenkin nahoissansa, mikä tuntuu melkein mahdottomalta tehtävältä. Kuten varmasti näkee, tämä on juuri sellainen kirja, josta haluaisin ihan hirveästi kirjoittaa, mutta ajatukset eivät saa järkevää jäsennettyä muotoa innostuksestani johtuen. Lukekaa, en voi kun suositella!"

The YA Diaries
"Pidin Kuurasta, mutta Kajoa rakastin. Inkan ja Aaronin tiet erkanivat trilogian avausosan lopulla ja Kajo seuraa heidän minäkertojiaan vuorotellen. Lukukokemus oli koukuttavin vähään aikaan ja juonenkäänteet valvottivat kirjan äärellä useampana iltana koska en vain malttanut laskea Kajoa käsistäni."

Siniset helmet
"Trilogian keskiosat tuppaavat olemaan matelevia ja juonenkaarellisesti tasapaksuja väliosia ennen viimeisen osan kliimaksia. Tätä odotusta Kajo ei todellakaan täytä. Kirja on niin latautunut tiheästä tunnelmasta, että se on luettava yhdeltä istumalta ja on vaikea välissä hengittää."

Todella vaiheessa
"Kajo on oikein mainio genrensä edustaja. Juoni kulkee loogisemmin kuin Kuurassa, jossa enemmänkin vasta aloiteltiin. Lukijana pystyy aavistelemaan, minne tarina voisi olla menossa, mutta yllätyksiäkin onneksi tulee vastaan. Kajossa on selkeitä tavoitteita. Halutaan turvaa, halutaan oikeuksia, ja niitä ei tämän kirjasarjan maailmassa saa, ellei käytä äärimmäisiä keinoja."

Lukujonossa
"Ensimmäisessä kirjassa juoni huipentui loppua kohden, kunnes kaikki kosahti pahemman kerran. Toisessa osassa asiat menevät hurjaa vauhtia eteenpäin, ja hyvistä aikeista huolimatta kahta kauheammin solmuun. -- Odotukset kolmannen osan suhteen ovat siis korkealla, kun tapahtumat huipentuvat päätökseen. Sekä Inkalla että Aaronilla on suuria haasteita edessään tahoillaan."

Lukufiilis
"Päällimäisenä kirjasta jäi todella positiivinen tunne ja pidin siitä todella paljon. Itse en ole suuri ihmissusitarinoiden lukija, mutta kirja keskittyi myös paljon muuhunkin ja siksi sen vaihtelevaa tunnelmaa oli mukava lukea. Vaikka kirja sisältää fantasiaa se on aidon tuntuinen ja Helsingin (korjaus: Lahden) paikkojen kuvailu herätti elävää tunnetta."

"Täydenkuun hetkellä ei Kajossa ratsasteta eli kirjassa ei juuri ollut kuvauksia siitä, kuinka ihmissusiksi muuttuneet mellastavat ja aiheuttavat tuhoa. Hieno ratkaisu! Pidin siitä, että ihmissusimaisuutta lähestyttiin pikemminkin siitä näkökulmasta, miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja miten sen kanssa voisi elää mahdollisimman normaalia elämää muita vaarantamatta." 

"Hitto mikä meno! Nyt kuulkaa jos Kuura on vielä lukematta, niin tämä on nyt se merkki, että siihen on aika tarttua. Kajo ei nimittäin jätä kylmäksi, päinvastoin, se nostaa kierroksia ja naulaa tallan pohjaan. Luulin, että Kuura oli mun suosikki, mutta kyllä kajo veti pidemmän korren. Ehkä mä jopa salaa ajattelin näin Kuuraa lukiessa, sillä annoin sille neljä tähteä ja Kajo veti sitten kaikki tähdet kotiinsa."

"Voin taas vain ihmetellä, miten taitavasti Pitkäkangas on saanut välitettyä tunteet kirjan sivuille ja siitä lukijalle. Kirjan loppumetrit ovat parasta ja henkeäsalpaavinta luettavaa - jään kovalla kaipauksella odottamaan kirjan päätösosaa, joka on kuulemma vieläkin tunteikkaampi teos. Uskon, että luvassa on lisää hengityksen pidättelyä ja kyynelten pyyhkimistä."

"Kajoa olin ehtinyt jo odottaa oikeastaan siitä asti, kun viime vuonna luin Kuuran. Kun kirjan arvostelukappale sitten vihdoin kolahti postiluukusta sisään, piti siihen tarttua vielä samana iltana. Ja niinhän siinä kävi, että unille käyminen venähti, kun kirjan parissa viihtyi vähän turhankin hyvin." 

Ei kommentteja