4/18/2018

Hyllynlämmittäjä 2018


Kun vuosi alkoi, tein itseni kanssa sopimuksen, että luen tänä vuonna viisi kirjaa enemmän kuin viime vuonna. Se tarkoittaisi noin kolmeakymmentä kirjaa. Tulostin työkaverini kanssa Helmet-lukuhaasteen monisteen ja aloin täyttää haastemonisteen kohtia sitä mukaa, kun sain romaaneja luettua. Ei haitannut, vaikkei 50 kohdan moniste täyttyisikään kokonaan. Tärkeintä oli sytyttää innostus lukemiseen uudelleen, koska parin viime vuoden aikana Kuura-sarjan kirjoittaminen on vienyt paljon aikaa muulta lukemiselta. 

Suunnitelma onnistui. Nyt, huhtikuun puolessa välissä olen käännellyt sivuja niin tiuhaan, että vaihdoin Goodreadsin lukutavoitteeni viiteenkymmeneen kirjaan ja yritän suorittaa Helmet-lukuhaasteen kokonaisuudessaan. Viisitoista kirjaa on jo rastitettuna! Tämän kaiken lisäksi päätin innostuksissani osallistua vielä tämän vuoden Hyllynlämmittäjä-haasteeseen

Hyllynlämmittäjän bongasin ensimmäistä kertaa Sivumennen-podcastista vuonna 2017. Haasteen idea on kerätä omasta kirjahyllystä 12 pölyä keräävää kirjaa, jotka on tarkoitus lukea 12 kuukauden aikana. Myönnän saavani suurta mielihyvää uusien kirjojen ostamisesta, vaikkakin viime vuosina olen yrittänyt tukea lähinnä kotimaista kirjallisuutta. Käännöskirjat luen mieluiten e-kirjana, ellei jonkin kirjan kansi olisi niin superkaunis, että haluan sen hyllyyni yksinkertaisesti esteettisistä syistä. Eniten kirjoja kerääntyy hyllyyn syksyn kirjamessujen aikana, jolloin pengon divareita ja hyödynnän tarjouksia uutuuspöydistä. Tämän vuoksi kirjahyllyni romaaneista noin 60% on hyllynlämmittäjiä, joita en ole vuosien mittaan ehtinyt lukea. Sivumennen-podcastin mukaan tälle ilmiölle on oma japaninkielinen termikin, tsundoku, joka tarkoittaa kasaantuvia kirjoja. Miten kaunis sana! Minun kodissani saa tsundoku vallita, ja vaikka tänä vuonna 12 hyllynlämmittäjää pääsevätkin yöpöydälle iltalukemiseksi, tulen taatusti hankkimaan saman verran uusia kirjoja odottamaan lukuvuoroaan. 

Tällä hetkellä suunniteltu lukulista näyttää tältä. Kolme ensimmäistä olen ilokseni jo lukenut, onhan nyt jo huhtikuu menossa. Mikäli jotakuta kiinnostaa lukea tarkempia kommenttejani kyseisistä kirjoista, kannattaa kurkata Goodreads-tilini ja pyytää minua siellä ystäväksi. Kirjoitan lyhyitä lukufiiliksiä lukemistani kirjoista. 

  1. Margaret Atwood - The Handmaids Tale
  2. Veronica Roth - Uskollinen
  3. Erin Morgenstern - The Night Circus
  4. Glenn Duncan - Ihmissuden morsian
  5. Maggie Stiefvater - Häivähdys
  6. Dorothy Hearst - Suden lupaus
  7. Emma Cline - Tytöt
  8. Ryan Graudin - Wolf by wolf
  9. Lauren Baukes - Zoo City: Eläinten valtakunta
  10. Johanna Sinisalo - Auringon ydin
  11. Emmi Itäranta - Teemestarin kirja
  12. Justin Cronin - Linnake

4 kommenttia

  1. Hyviä kirjoja pinossasi. Atwoodin teos on ravisuttava. Auringon ydin on sen lisäksi toinen, mitä usein suosittelen paljon lukeville. Vinkkaan Jan Salmisen Äidinmaan joukon jatkoksi. Teemestarin kirja on ihastuttava. Nautin Itärannan kielestä suuresti. Stiefvaterin sarjan luin jokunen vuosi sitten ja tykkäsin paljon. Rothin sarja alkoi vahvasti, mutta eteni tavalla, mikä ei aina miellyttänyt. Hänen uudempi teoksensa Viillot on kiehtova, vaikka onkin herättänyt aika paljon negatiivistakin palautetta. Yösirkus ei ollut minulle niin hieno lukukokemus kuin toivoin. Olin lukenut Stephanie Garberin Caravalin ennen sitä ja se kolahti kovaa. Minulla on lukupinossa Croninin trilogian päätösosa, melkoinen järkäle sekin. Sarjan eka osa oli blogini ensimmäinen postaus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Handmaid's Tale oli kyllä kerrassaan upea! Katsoin ensin hölmössä järjestyksessä tv-sarjan ja vaikutuin siitä niin paljon, että hankin alkuperäiskielellä teoksen omaan hyllyyn. Kirjana teos on vielä monin verroin parempi. Kiitokset myös vinkkauksesta! Täytyypä katsoa, jos tuon Äidinmaan saisi hommattua kirjahyllyyn.
      Stiefvaterilta olen lukenut vain Väristyksen ja siitäkin on tosi pitkä aika. Saa nähdä muistanko tarinasta enää mitään nyt, kun alan lukea Häivähdystä ja Ikuisuutta. Muistan kyllä pitäneeni Väristyksestä aikoinaan kovastikin, joten odotukset ovat korkealla näiden suhteen. Rothin Outolintu ei sen sijaan temmannut minua mukaansa. Kirja oli kyllä viihdyttävä ja sen luki nopeasti, mutten innostunut siitä yhtä paljon kuin monet muut fanit. Kapinallinen ja Uskollinen olivat vähän erilaisia. En löytänyt niistä samaa tunnelmaa, joka ykkösosassa viehätti. Tämä uusi kirjasarja, Viillot, on kaunis kirja ja etenkin nyt kun Roth on itse sanonut, että kirjan jatko-osa The Fates Divide on hänen paras kirjansa, uteliaisuuteni on herännyt.
      Caravalin ja Yösirkuksen kanssa minulla oli taas juuri päinvastaiset lukufiilikset. :D Caravalin luin ensin, mutta se ei oikein napannut minua. Yösirkus sen sijaan oli todella mahtava, lähes viiden tähden arvoinen kirja minulle. Yösirkuksen hahmot olivat todella eläviä ja kirjan rakenne, kirjoitustyyli ja tunnelma olivat mielestäni niin taitaen luotu, että ihan hykerrytti.
      Croninin ykkösosa oli mielettömän hyvä! Rakastin sitä alusta loppuun. En siksi oikein keksi syytä, miksi en ole lukenut jatko-osia vielä. Tuossa hyllyssä ne odottavat edelleen vuoroaan. Ehkä syynä on kirjojen paksuus, mene ja tiedä. Yritän kuitenkin korjata asian tänä vuonna. Hyvällä kirjalla valitsit käynnistää blogisi! ;)

      Poista
  2. Luin Emma Clinen Tytöt pari kuukautta sitten ja tykkäsin todella paljon! Hurja, ahdistava ja vähän ällöttäväkin kirja, mutta wau, miten hyvin kirjoitettu! Teemestarin kirjankin luin viime vuoden puolella, tykkäsin tosi paljon siitäkin. Myös Stiefvaterin trilogia oli ainakin yläasteella suosikkejani <3 Onnea luku-urakkaan!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Kiitos! Tuota Clinen teosta olen kuolannut siitä lähtien, kun näin sen katalogissa ensimmäistä kertaa. Kuulostaa nyt tosi terveeltä kun sanon, että minua on kiinnostanut aina kuuluisat sarjamurhaajat ja sosiopaatit. Kaikki dokumentit mm. Ted Bundysta, Jeffrey Dahmerista ja Aileen Wuornosista on katsottu läpi. Charles Manson ei koskaan tappanut ketään omakätisesti, mutta hänet voisi hyvin lukea kyseiseen sakkiin mukaan. Mansonin kummallinen, psykopaattinen karisma on mielenkiintoista katsottavaa videolta. Siksi kiinnostuin Clinen kirjasta niin kovasti, koska kuulin sen perustuvan Mansonin kulttiin. Sopiva yhteensattuma on myös se, että uusin Far Cry 5, jota fanitan kovasti, pohjautuu hieman vastaavanlaiseen kulttiin. Senkin pääpahiksena on karismaattinen, hengellinen johtaja.

      Poista

On Instagram

© Elina Pitkäkangas. Made with love by The Dutch Lady Designs.